Olen päättänyt tehdä 1v synttäreille tarjolle kahta eri jäädykettä.
Valkosuklaista mansikkajäädykettä sekä mariannejäädykettä.
Nyt mietin, miten koristelisin sen valkosuklaisen mansikkajäädykkeen...Hmm..
Voisiko siihen olla kaveriksi esim.joku marjaisa kastike? (kylmä tietenkin)mutta mitenkähän sellaisen voisi valmistaa...?
Ei oikein mikään suklaakastike ehkä ole siihen se `nro 1.`vaihtoehto..
Lisäksi tarjolle teen lähinnä lapsivieraita ajatellen suukkoja.
(Nehän ovat vain suklaalla kuorrutettuja marenkeja-mutta jokseenkin helppoja tehdä ja vaivttomiakin.)
Suolaisessa roolissa näyttelee- ainakin suunnitelmissamme vielä, salaatit. Makaroniset meetwursti-majoneesi-, sekä hedelmäinen jäävuori salaatti. Ja katsotaan josko siihen jotakin muunkinlaista salaattia tarjolle saamme aikaan. ;)
Eilen illasta huomasin, että APUA, eihän meillä taida olla tarjouluastioita niille salaateille! Kääk! Pitänee anopilta lainata jotakin kippoa,ellei meiltä löydy tarvittavia tai sopivia.
Jaahas, nyt on annetava tytölle maitoa kun heräsi... jatkanen vielä myöhemmin, sikäli mikäli ennätän. Tänään teen pipareita jos huomenna käymme siellä entisellä asuinpaikallamme perhekerhoilemassa aamusta. Sinne viemisiksi niitä. ;)
Olen kyllä itse kyllästänyt itseni tälle vuotta pipareilla...*örf!*
tiistai 26. marraskuuta 2013
sunnuntai 24. marraskuuta 2013
Uusi viikko- uudet kujeet.
Toivokaamme, ettei tämä viikko menisi ihan pelkästään kujeiluksi, sillä lauantaina meillä vietetään Lantun 1v syntymäpäiviä.
(Wouw, joko siitä on pian 1 vuosi kun pinnertelin tuon pienen ihanan hymyilevän ja kujertelevan pienen tyllerön maailmaan...)
-Aika menee todella sukkelaan, etenkin kun ajattelet sitä taaksepäin.
Lanttumme on ottanut jo ensiaskeleita ilman tukea. :) Wohou! Sitä sattuu aina useimmiten silloin kun kukaan ei oikein keskity häneen. Hän ottaa silloin ja lähtee teputtelemaan. Ja juuri ennen kuin hän on kädet kohti kävelemässä seinää päin,joku huomaa "HEI, hän kävelee ilman tukea!!" Tai sitten vaihtoehtoisesti hän seisoo jokin tavara kädessään ensin jotakin vasten vatsallaan nojaillen, kunnes nojaa itsensä tuesta irti ja sitten huomaa joku hänen seisovan ilman tukea. :)
Tänään pesen pyykkiä. (Toki sitä on pestävä vielä myöhemminkin-lopummalla viikkoa, mutta aloitinpa viikon sillä tällä kertaa. Siivoilemista on luvassa pitkin viikkoa,mutta siintää siellä jotakin kivaakin-niiden synttäreiden lisäksi. Eräs ystäväni kysyi, lähtisimmekö me tyttöjen kanssa hänen ja tämän pojan mukaan käymään entisellä kylällä,missä molemmat tutustuimme perhekerhossa. En edes epäillyt vaan olin heti juonessa mukana lähdössä sinne mukaan. Olihan siitä jo yli vuosi aikaa, kun siellä kerhossa olimme viimeksi olleet. Silloin ei ollut edes Lanttua-saatikka tietoa hänen syntymästään, enempiä kuin odotuksestakaan...luulen..(ellen ihan metsään muistele asioita nyt).
Niinpä torstaiaamusta olisi luvassa siellä suunnin käyntiä.
Siksipä leivonkin mukaan viemisiksi pakastimesta yhden paketin (sis.2 valmista piparitaikinalevyä) niistä jotakin pipareita -hauskoilla muoteilla..oolisiko ne villieläimiä, vai koneita (avaruusraketteja ja traktoreita?)
Jouluksi olen kotiimme tekemässä enkeleitä, kameleita sekä tähtiä ja pieniä sydämiä. Nehän kuvastaa (kuvainnollistaa eniten joulun henkeä).
Toisaalta, sinnekin perhekerhoon voisi viedä enkelipipareita,koska se on seurakunnan järjestämä kerho. En tiedä, katsotaan nyt. :) En ota siitä stressiä!
Eilen kävimme tämän ystäväni ja hänen lastensa syntymäpäivillä. Olihan säpinää, vaikka meillä oli lapsia vain 3, joista 2/3 on alle kouluikäisiä ja kun nämä meidän lapsemme kohtasivat heidän lapset joista puolestaan 2/3 käy jo koulua, oli säpinät valmiina.
Tämä 1/3 joka ei heillä ole koulussa, on jokseenkin vilkkaamman oloinen ja joutuisa. Siellä alkoi hetki meidän oltuamme hänen toimestaan lennellä pienet tuolit. Milloin hän roikkui Kertun hiuksista kiinni tai nipisteli tätä.
- Niin eihän se kivaa ole moinen.. kiellettiin me ja kielsi hänenkin vanhemmat.
Välillä itki Kerttu niin vuolaasti siellä ja sitten välillä itki tämä sen paikan poika. Niin, tämä heidän vielä koulua käymätön oli poika.
Täytyy vakoilla millaista säätä luvassa tälle viikkoa, että tiedän mikä päivä tai minkä päivien väliseksi yöksi veisin matot ulos roikkumaan. Olisivat sitten lauantaina raikkaat. :)
Illalla tekaisin niitä joulukortteja sille joka niitä oli kysellyt. Oh-hoh...kuvasin ne, ja laitankin kunhan kameran akku on latautunut jotta saan ne siirretyksi koneelle. Sitten voin laittaa niistä otokset tännekin nähtäville.
En tiedä oliko tökeröä tehdä leimakuvilla ne leimaten keltaiselle paperille jouluisia kuvia.
Korttipohjat olivat violetteja ja niihin laitoin hopeiset ääriviivatarratekstit "hyvää joulua".
No mutta niistä lisää kunhan saan ne kuvatkin.. Niin ja tein niistä vain 1 osaisia säästääkseni omia paperitarpeita. Ajatukseni perustui myös siihen jos hän tahtoo lähettää ne, niin ne ei tarvitsisi sitten pakosta kirjekuorta, vaan ne voisi lähettää kätevästi ilman kirjekuortakin.
Onhan siinä sekin, että meidän tulisi vielä kaiken kukkuraksi viedä ne sinne yli 10km päähän, koska tällä ei ole autoa itsellään... (miettikää mikä vaiva kaikesta tuosta tulee...)
Noh, onneksi keksin tuon suht.nopean ja vaivattoman (vähä vaivaisen tavan) tehdä niitä. Joten ne valmistui aikalailla kuin liukuhihnalta. Ajattelimme kysyä sopisiko hänelle vaihtaa ne 15 korttia jotka tein kylmäsavulohifileeseen sekä mahdolisesti kauralyhteesen, mikäli hällä olis moisia. Se olis sopiva hinta niistä. (jos minulta kysytään) mutta havukranssia en mieluusti ottaisi niistä vastaan... En ainakaan mikäli se on harvaan tehty...
No joo, lähden katsomaan millä mallilla on perunamuusiin tulevat perunat kiehumassa pehmeysasteeltaan, jotta osaan alkaa tehdä sitten siihen niinkin eksoottista kuin jauhelihakastiketta kaveriksi. Mietin kyllä josko olisin tehnyt jauhelihakeiton, mutta ehkä teen sen kastikkeen kuitenkin... en ole vielä päättänyt. :D
Mukavaa alkavaa viikkoa jokaiselle!
(Wouw, joko siitä on pian 1 vuosi kun pinnertelin tuon pienen ihanan hymyilevän ja kujertelevan pienen tyllerön maailmaan...)
-Aika menee todella sukkelaan, etenkin kun ajattelet sitä taaksepäin.
Lanttumme on ottanut jo ensiaskeleita ilman tukea. :) Wohou! Sitä sattuu aina useimmiten silloin kun kukaan ei oikein keskity häneen. Hän ottaa silloin ja lähtee teputtelemaan. Ja juuri ennen kuin hän on kädet kohti kävelemässä seinää päin,joku huomaa "HEI, hän kävelee ilman tukea!!" Tai sitten vaihtoehtoisesti hän seisoo jokin tavara kädessään ensin jotakin vasten vatsallaan nojaillen, kunnes nojaa itsensä tuesta irti ja sitten huomaa joku hänen seisovan ilman tukea. :)
Tänään pesen pyykkiä. (Toki sitä on pestävä vielä myöhemminkin-lopummalla viikkoa, mutta aloitinpa viikon sillä tällä kertaa. Siivoilemista on luvassa pitkin viikkoa,mutta siintää siellä jotakin kivaakin-niiden synttäreiden lisäksi. Eräs ystäväni kysyi, lähtisimmekö me tyttöjen kanssa hänen ja tämän pojan mukaan käymään entisellä kylällä,missä molemmat tutustuimme perhekerhossa. En edes epäillyt vaan olin heti juonessa mukana lähdössä sinne mukaan. Olihan siitä jo yli vuosi aikaa, kun siellä kerhossa olimme viimeksi olleet. Silloin ei ollut edes Lanttua-saatikka tietoa hänen syntymästään, enempiä kuin odotuksestakaan...luulen..(ellen ihan metsään muistele asioita nyt).
Niinpä torstaiaamusta olisi luvassa siellä suunnin käyntiä.
Siksipä leivonkin mukaan viemisiksi pakastimesta yhden paketin (sis.2 valmista piparitaikinalevyä) niistä jotakin pipareita -hauskoilla muoteilla..oolisiko ne villieläimiä, vai koneita (avaruusraketteja ja traktoreita?)
Jouluksi olen kotiimme tekemässä enkeleitä, kameleita sekä tähtiä ja pieniä sydämiä. Nehän kuvastaa (kuvainnollistaa eniten joulun henkeä).
Toisaalta, sinnekin perhekerhoon voisi viedä enkelipipareita,koska se on seurakunnan järjestämä kerho. En tiedä, katsotaan nyt. :) En ota siitä stressiä!
Eilen kävimme tämän ystäväni ja hänen lastensa syntymäpäivillä. Olihan säpinää, vaikka meillä oli lapsia vain 3, joista 2/3 on alle kouluikäisiä ja kun nämä meidän lapsemme kohtasivat heidän lapset joista puolestaan 2/3 käy jo koulua, oli säpinät valmiina.
Tämä 1/3 joka ei heillä ole koulussa, on jokseenkin vilkkaamman oloinen ja joutuisa. Siellä alkoi hetki meidän oltuamme hänen toimestaan lennellä pienet tuolit. Milloin hän roikkui Kertun hiuksista kiinni tai nipisteli tätä.
- Niin eihän se kivaa ole moinen.. kiellettiin me ja kielsi hänenkin vanhemmat.
Välillä itki Kerttu niin vuolaasti siellä ja sitten välillä itki tämä sen paikan poika. Niin, tämä heidän vielä koulua käymätön oli poika.
Täytyy vakoilla millaista säätä luvassa tälle viikkoa, että tiedän mikä päivä tai minkä päivien väliseksi yöksi veisin matot ulos roikkumaan. Olisivat sitten lauantaina raikkaat. :)
Illalla tekaisin niitä joulukortteja sille joka niitä oli kysellyt. Oh-hoh...kuvasin ne, ja laitankin kunhan kameran akku on latautunut jotta saan ne siirretyksi koneelle. Sitten voin laittaa niistä otokset tännekin nähtäville.
En tiedä oliko tökeröä tehdä leimakuvilla ne leimaten keltaiselle paperille jouluisia kuvia.
Korttipohjat olivat violetteja ja niihin laitoin hopeiset ääriviivatarratekstit "hyvää joulua".
No mutta niistä lisää kunhan saan ne kuvatkin.. Niin ja tein niistä vain 1 osaisia säästääkseni omia paperitarpeita. Ajatukseni perustui myös siihen jos hän tahtoo lähettää ne, niin ne ei tarvitsisi sitten pakosta kirjekuorta, vaan ne voisi lähettää kätevästi ilman kirjekuortakin.
Onhan siinä sekin, että meidän tulisi vielä kaiken kukkuraksi viedä ne sinne yli 10km päähän, koska tällä ei ole autoa itsellään... (miettikää mikä vaiva kaikesta tuosta tulee...)
Noh, onneksi keksin tuon suht.nopean ja vaivattoman (vähä vaivaisen tavan) tehdä niitä. Joten ne valmistui aikalailla kuin liukuhihnalta. Ajattelimme kysyä sopisiko hänelle vaihtaa ne 15 korttia jotka tein kylmäsavulohifileeseen sekä mahdolisesti kauralyhteesen, mikäli hällä olis moisia. Se olis sopiva hinta niistä. (jos minulta kysytään) mutta havukranssia en mieluusti ottaisi niistä vastaan... En ainakaan mikäli se on harvaan tehty...
No joo, lähden katsomaan millä mallilla on perunamuusiin tulevat perunat kiehumassa pehmeysasteeltaan, jotta osaan alkaa tehdä sitten siihen niinkin eksoottista kuin jauhelihakastiketta kaveriksi. Mietin kyllä josko olisin tehnyt jauhelihakeiton, mutta ehkä teen sen kastikkeen kuitenkin... en ole vielä päättänyt. :D
Mukavaa alkavaa viikkoa jokaiselle!
lauantai 23. marraskuuta 2013
Jehna...
Kakkukurssilla oltu ja saatu tällä erää tuntuvasti imeläkiintiö täyteen.
Siellä kun sai maistaa likemmäksi kymmentä erilaista imelää kakkua,niin ei kyennyt kyllä jokaista paikan päällä maistamaan. HUh huh...
Siellä ollessani oli eräs henkilö kysynyt, tekisinkö minä hälle joulukortteja...
Aikaisemmin tein joku vuosi takaperin ja silloin hän maksoi niistä (summaa en enää kykene muistamaan, mutta se kattoi kyllä ne kulut mitä ne kartongit maksoi jne.)
Nyt hän oli tarjonnut vaihdossa kransseja. Lisäksi ne olisi vietävä hänen luokseen (matkaa ainakin sen.10km/suunta) että siinä ei mielestäni enää mikään havukranssi riitä maksuksi.- Ei vaikka peruskortteja tekisinkin!
(Onkohan sitä alkanut vain arvostaa omia töitään sen verran että ei ala enää tekemään joka asiassa sitä "hyväntekeväisyytenä"? :D )
Mielelläni kyllä niitä tekisin,-ja eräälle ystävälleni tuossa jo odottaakin 10kpl:tta joista en edes odota mitään maksuksi tai sanotaan paremminkin vastineeksi. Ehei...
Kai se on sidoksissa henkilöönkin jotta millaiset ne "henkilökemiat" on ... :D
Jeps.
Koska päiväni on ollut varsin sokeripitoinen niin pian nautin sitten rasvasta. Mies tuo minulle kebab annoksen riisillä ja salaatilla. Pakko jotakin suolaista jo saada. Huh huh... Miten voikin olla niin pitkään se imelän maku suussa...
En osaa sanoa kyllä varmaksi, että uskallanko jatkossa alkaa väsätä liivatetta sisältäviä leivonnaisia (kakkuja!) sillä minä en päässyt ryhmään jossa tekivät liivatetta sisältäviä kakkuja. :/ Sain kuitenkin ohjeen ja vastaavasti pääsin kyllä tekemään erästä minulle pientä `kauhua`herättänyttä herkkua nimeltä `jäädykettä`. Siihen tuli vatkata sekaisin paitsi kermaa niin myös kananmunan valkuaista tuorejuuston kanssa. Voìlà-hyvää tuli vaikka kananmunan keltuaiset meinasinkin unohtaa lisätä sinne...onneksi siinä ei tullut isoa vahinkoa. ainakaan opettajan sanoissa, sillä ne saattoi lisätä vielä siinä vaiheessakin ennen kuin kaadoin kakun keksipohjan päälle. :) Ja siitä tuli ihan syötävää. Jokseenkin "toffeemainen" makuelämys siitä kakusta. (kuvia en tietenkään voinut ottaa,koska minulla ei ollut kameraa.-ei edes puhelimessani. joten ne siitä sitten...)
Ehkä otan otoksen kunhan (lue: JOS) valmistan joskus kotosalla jotakin siellä tehdyistä kakuista.
Olkoon tämä lupaus. :)
Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille! :)
Siellä kun sai maistaa likemmäksi kymmentä erilaista imelää kakkua,niin ei kyennyt kyllä jokaista paikan päällä maistamaan. HUh huh...
Siellä ollessani oli eräs henkilö kysynyt, tekisinkö minä hälle joulukortteja...
Aikaisemmin tein joku vuosi takaperin ja silloin hän maksoi niistä (summaa en enää kykene muistamaan, mutta se kattoi kyllä ne kulut mitä ne kartongit maksoi jne.)
Nyt hän oli tarjonnut vaihdossa kransseja. Lisäksi ne olisi vietävä hänen luokseen (matkaa ainakin sen.10km/suunta) että siinä ei mielestäni enää mikään havukranssi riitä maksuksi.- Ei vaikka peruskortteja tekisinkin!
(Onkohan sitä alkanut vain arvostaa omia töitään sen verran että ei ala enää tekemään joka asiassa sitä "hyväntekeväisyytenä"? :D )
Mielelläni kyllä niitä tekisin,-ja eräälle ystävälleni tuossa jo odottaakin 10kpl:tta joista en edes odota mitään maksuksi tai sanotaan paremminkin vastineeksi. Ehei...
Kai se on sidoksissa henkilöönkin jotta millaiset ne "henkilökemiat" on ... :D
Jeps.
Koska päiväni on ollut varsin sokeripitoinen niin pian nautin sitten rasvasta. Mies tuo minulle kebab annoksen riisillä ja salaatilla. Pakko jotakin suolaista jo saada. Huh huh... Miten voikin olla niin pitkään se imelän maku suussa...
En osaa sanoa kyllä varmaksi, että uskallanko jatkossa alkaa väsätä liivatetta sisältäviä leivonnaisia (kakkuja!) sillä minä en päässyt ryhmään jossa tekivät liivatetta sisältäviä kakkuja. :/ Sain kuitenkin ohjeen ja vastaavasti pääsin kyllä tekemään erästä minulle pientä `kauhua`herättänyttä herkkua nimeltä `jäädykettä`. Siihen tuli vatkata sekaisin paitsi kermaa niin myös kananmunan valkuaista tuorejuuston kanssa. Voìlà-hyvää tuli vaikka kananmunan keltuaiset meinasinkin unohtaa lisätä sinne...onneksi siinä ei tullut isoa vahinkoa. ainakaan opettajan sanoissa, sillä ne saattoi lisätä vielä siinä vaiheessakin ennen kuin kaadoin kakun keksipohjan päälle. :) Ja siitä tuli ihan syötävää. Jokseenkin "toffeemainen" makuelämys siitä kakusta. (kuvia en tietenkään voinut ottaa,koska minulla ei ollut kameraa.-ei edes puhelimessani. joten ne siitä sitten...)
Ehkä otan otoksen kunhan (lue: JOS) valmistan joskus kotosalla jotakin siellä tehdyistä kakuista.
Olkoon tämä lupaus. :)
Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille! :)
maanantai 18. marraskuuta 2013
Voehan tokkiisakkiin!
Jännä miten sitä voikin innostua sitten jostain, vaikka ensin tuntuu asia oleva kuin "tikkua kynnen alle".
Minua on rieponut pitkin päivää se tyttäreni sekainen huone. Noh, meillä oli suunnitelmana ensin seuraava: "syötyämme menisimme viemään kirjastoon sieltä lainatut kirjat".
Tulikin suunnitelman muutos, kun tämä äiti alkoi intopinkeenä siivoamaan.
Vein ensin matot ulos -ja siitä se sitten vähän niinkuin karkasi käsistä.
Kun matot olin vienyt ulos ja siinä niitä rullatessa näin, mikä hiekkamäärä oli mattojen alla, tuli ajatus "Ensin imuroin vielä ennen kuin lähdemme yhtikäs mihinkään jottei tämä hiekka kulkeudu pitkin taloa ja lopulta päätyen petiin."
Sitten imuroituani muistin että aamulla minulla on se röntgeniin meno ja päätin, että kävisimmekin kaupassa nyt jotta olisi lapsille aamuksi jotakin evästä kun mummo tulee heitää tänne hoitamaan siksi aikaa.
Niinpä nyt on lapsille aamuksi kahdenlaisia nakkeja joita saavat nassuttaa (ellei ne sitten mee jo iltapalalla niiden nassuihin...)
Kun tultiin kaupasta, nukahti pikku-Lanttu ja kävin sitten hakkaamassa mattoja ja ehdin jopa pestä sisällä lattiatkin! WooooHou!!!
Nyt saa roikkua matot ulkona, ellei ole luvassa yöksi sadetta. Edes lumen muodossa, jotta ne ei kastuisi.
Putsasin innon ollessa päällä myös lattiakaivonkin sekä wc:n altaan. :)
Huomenna voimme sitten tehdä hyvillä mielin iltapäivästä pipareita sekä joulutorttuja omenahillolla keskiviikoksi, mahdollisia vieraita varten jotka meille tulee käymään. :)
Saattaahan siitä jäädä muutamia vaikka hoitaja-mummollekin jäädä. ;)
Nyt takaisin hommiin kun on vauhti päällä! :)
Minua on rieponut pitkin päivää se tyttäreni sekainen huone. Noh, meillä oli suunnitelmana ensin seuraava: "syötyämme menisimme viemään kirjastoon sieltä lainatut kirjat".
Tulikin suunnitelman muutos, kun tämä äiti alkoi intopinkeenä siivoamaan.
Vein ensin matot ulos -ja siitä se sitten vähän niinkuin karkasi käsistä.
Kun matot olin vienyt ulos ja siinä niitä rullatessa näin, mikä hiekkamäärä oli mattojen alla, tuli ajatus "Ensin imuroin vielä ennen kuin lähdemme yhtikäs mihinkään jottei tämä hiekka kulkeudu pitkin taloa ja lopulta päätyen petiin."
Sitten imuroituani muistin että aamulla minulla on se röntgeniin meno ja päätin, että kävisimmekin kaupassa nyt jotta olisi lapsille aamuksi jotakin evästä kun mummo tulee heitää tänne hoitamaan siksi aikaa.
Niinpä nyt on lapsille aamuksi kahdenlaisia nakkeja joita saavat nassuttaa (ellei ne sitten mee jo iltapalalla niiden nassuihin...)
Kun tultiin kaupasta, nukahti pikku-Lanttu ja kävin sitten hakkaamassa mattoja ja ehdin jopa pestä sisällä lattiatkin! WooooHou!!!
Nyt saa roikkua matot ulkona, ellei ole luvassa yöksi sadetta. Edes lumen muodossa, jotta ne ei kastuisi.
Putsasin innon ollessa päällä myös lattiakaivonkin sekä wc:n altaan. :)
Huomenna voimme sitten tehdä hyvillä mielin iltapäivästä pipareita sekä joulutorttuja omenahillolla keskiviikoksi, mahdollisia vieraita varten jotka meille tulee käymään. :)
Saattaahan siitä jäädä muutamia vaikka hoitaja-mummollekin jäädä. ;)
Nyt takaisin hommiin kun on vauhti päällä! :)
Hyv`Huomen!
Herätty on uuteen viikkoon!
Luvassa tälle viikkoa tälle päivää ensinnäkin kun näin saimme syödyksi (veriletut perunamuusin kera salaatin) olis käydä ulkoilemassa, kun ei tuo ennustekaan lupaile samanmoista tuulta kuin mitä se eilen oli. Huh, mikä myräkkä, mutta selvittiinhän siitäkin. Ei edes sähköt olleet meillä poikki, toisaalla kylläkin ja kenties joillakin on edelleenkin.
Jos kirjastossa kävisimme ulkoilemassa ja veisimme pois Kertun lainaaman suuren läjän kirjallisuutta. Siinä sitä on puuhaa, etenkin kuntoilusta se käy, kirjaston sijaitessa mäen alla ja sieltä tullen on sitten vastavuoroisesti jyrkkä ylämäki tarvottavana (työnnettävä tuplarattaat ylös..hiki tulee jo ajatuksestakin..)
Eilen tapahtui sellainen huonemuutos meillä, että kun Kerttu on nukkunut meidän keskessämme huolimatta omasta sängystään omassa huoneessaan. Siirsimme hänen sänkynsä meidän huoneeseen. Tämä siitä syystä, kun Lanttua on viimeöinä valvotellut puhkeamassa oleva hammas alaikeneen ja se on tehnyt hänestä kiukkuisen-itkuisen öisinkin. Toissayönä olikin tivis tunnelma meidän pedissä kun siinä oli aikuiset reunoilla nukkumassa ja 2 lasta keskessä :D
Vielä olisi siivottava se Kertun huone, jonka lattiapinta-alaa ei tahdo nähdä. Tästä syystä siellä ei siis ole hetkeen edes pesty lattiaa, koska ei ole päässyt imuroimaankaan.
Myönnetään että on ollut vain liian helppoa laittaa sotkut piiloon laittaen hänen huoneen ovensa kiinni... :/ Tämähän ei ratkaise ongelmaa, ainoastaan siirtänyt sitä.
Nyt se on siivottava. Viimeistään Lantun 1v synttäreihin mennessä. Ja niihin nyt ei ole pitkäaika enää. Ennakkoon käy jo ylihuomenna hänen kummi ja mummonsa. (Kertulle en ole puhunut muuta, kuin että ylihuomenna tulisi tämä Lantun kummi En ole maininnut mummostaan mitään, antaa sen tulla siinä yllärinä sitten hänelle. ;) )
Sitten saa mummo leikellä Kertun etuhiukset taas lyhemmiksi. Neiti onkin jo viikon päivät valitellut tahtovansa parturiin sen lisäksi että on sopottanut miten ikävä hänellä on tätä mummoa joka nyt on tulossa käymään... :)
Mitäs vielä.
Aamulla (huomenna) tulee toinen mummo meille, ja minä lähden kuvauttamaan varvastani. Pikkasen jänskättää, mutta eihän siinä vielä tehdä mitään, kuin kuvataan. (Olen niin onnessani siitä että sain alettua viedä tuotakin asiaa eteenpäin ja tiedän mikä mahdollisesti varvastani vaivaa. Tässä tapauksessa tieto ei lisännyt tuskaa, vaan paremminkin se, miten siitä tuskasta pääsee eroon.->kirurginen toimenpide luvassa mikäli siellä on jotakin sinne kuulumatonta. AAAaaaa--puuuu- Aaa--Aaaa- AAaa-Aaaa-puuu-puuu-VAH!
Huomenna on tarkoitus leipoa taas kerran pipareita niitä keskiviikkoisia vieraita varten. Leivoin eilen itävaltalaisen kakunkin. Käytin siihen nyt ensi kertaa omenasoseen ja kanelin sijaan baanaania ja inkivääriä. En olekaan koskaan tehnyt tuona versiona. Saa nähdä miltä se maistaa. ;)
Ehkä tänään maistanemme hitusen tai sitten emme. Se vaara että JOS se onkin hyvää, niin ei sitten olekaan keskiviikkona vieraille kuin rippeet. :D
Mitäs muita muutoksia meillä on tapahtunut..No Lantun muutokset tietenkin:
- Hän siirtyi houusvaippojen kuluttajaksi viikonlopun aikaan, koska ei enää pysy millään makuullaan vaipanvaihdon yhteydessä vaan sitkuttelee kääntyä selältänsä vatsalleen heti kun suinkin vaan silmä välttää. :/ Samalla lähti hoitopöytäkin myyntiin. - jos sitä kukaan ostaa... Joutaa pois kuitenkin, täysin turha kapistus meille tässä elämäntilassa kun sille ei ole käyttäjää. Tilaakin vain vie huoneessa.
Siuunnitelmissa olis käydä jouluostoksillakin sitten kun veronpalautukset saapuvat. Elikkä tämähän olis joulukuun 1.viikon aikaan. Mahdollisesti sen viikonloppuna (lauantaina jos kävisimme kun perjantaiksi sattuu itsenäisyyspäivän pyhä.) Samalla hakisin Kuopion suunnilta varaamiani tuotteita, mm. 2 kaitaliinarullaa (kertakäyttöistä liinaa) sinistä kuviollista sekä perus harmaata rullat). Lisäksi varasin Kertulle pakettiin laitettavaksi Hello Kitty mekon ensi kesäksi. Oli ainakin kuvassa niin hyväkuntoisen näköinen että en voinut vastustaa kiusausta.
Millonkas te alatte siivoilla komeroitanne joulukuntoon?
Siksi käytin sanaa "komeroita" koska kukas se komerossa jouluaan viettää, ja tuntuu että toiset siivoaa kaikki mahdolliset paikat joulun alla, vaikka ei se toki huono asia ole, mutta ne ehtii siivoamaan muuloinkin.Uskoakseni joulun alla puuhaa riittää muutenkin.
No, minäpäs alan syöttää vielä Lanttua.(...en kuitenkaan lantulla ;) Ja sitten lähdemme ulos kohti kirjastoa joka on sitten jo auennut. Jep jep!
Mukavaa alkanutta viikkoa jokaiselle! :)
Luvassa tälle viikkoa tälle päivää ensinnäkin kun näin saimme syödyksi (veriletut perunamuusin kera salaatin) olis käydä ulkoilemassa, kun ei tuo ennustekaan lupaile samanmoista tuulta kuin mitä se eilen oli. Huh, mikä myräkkä, mutta selvittiinhän siitäkin. Ei edes sähköt olleet meillä poikki, toisaalla kylläkin ja kenties joillakin on edelleenkin.
Jos kirjastossa kävisimme ulkoilemassa ja veisimme pois Kertun lainaaman suuren läjän kirjallisuutta. Siinä sitä on puuhaa, etenkin kuntoilusta se käy, kirjaston sijaitessa mäen alla ja sieltä tullen on sitten vastavuoroisesti jyrkkä ylämäki tarvottavana (työnnettävä tuplarattaat ylös..hiki tulee jo ajatuksestakin..)
Eilen tapahtui sellainen huonemuutos meillä, että kun Kerttu on nukkunut meidän keskessämme huolimatta omasta sängystään omassa huoneessaan. Siirsimme hänen sänkynsä meidän huoneeseen. Tämä siitä syystä, kun Lanttua on viimeöinä valvotellut puhkeamassa oleva hammas alaikeneen ja se on tehnyt hänestä kiukkuisen-itkuisen öisinkin. Toissayönä olikin tivis tunnelma meidän pedissä kun siinä oli aikuiset reunoilla nukkumassa ja 2 lasta keskessä :D
Vielä olisi siivottava se Kertun huone, jonka lattiapinta-alaa ei tahdo nähdä. Tästä syystä siellä ei siis ole hetkeen edes pesty lattiaa, koska ei ole päässyt imuroimaankaan.
Myönnetään että on ollut vain liian helppoa laittaa sotkut piiloon laittaen hänen huoneen ovensa kiinni... :/ Tämähän ei ratkaise ongelmaa, ainoastaan siirtänyt sitä.
Nyt se on siivottava. Viimeistään Lantun 1v synttäreihin mennessä. Ja niihin nyt ei ole pitkäaika enää. Ennakkoon käy jo ylihuomenna hänen kummi ja mummonsa. (Kertulle en ole puhunut muuta, kuin että ylihuomenna tulisi tämä Lantun kummi En ole maininnut mummostaan mitään, antaa sen tulla siinä yllärinä sitten hänelle. ;) )
Sitten saa mummo leikellä Kertun etuhiukset taas lyhemmiksi. Neiti onkin jo viikon päivät valitellut tahtovansa parturiin sen lisäksi että on sopottanut miten ikävä hänellä on tätä mummoa joka nyt on tulossa käymään... :)
Mitäs vielä.
Aamulla (huomenna) tulee toinen mummo meille, ja minä lähden kuvauttamaan varvastani. Pikkasen jänskättää, mutta eihän siinä vielä tehdä mitään, kuin kuvataan. (Olen niin onnessani siitä että sain alettua viedä tuotakin asiaa eteenpäin ja tiedän mikä mahdollisesti varvastani vaivaa. Tässä tapauksessa tieto ei lisännyt tuskaa, vaan paremminkin se, miten siitä tuskasta pääsee eroon.->kirurginen toimenpide luvassa mikäli siellä on jotakin sinne kuulumatonta. AAAaaaa--puuuu- Aaa--Aaaa- AAaa-Aaaa-puuu-puuu-VAH!
Huomenna on tarkoitus leipoa taas kerran pipareita niitä keskiviikkoisia vieraita varten. Leivoin eilen itävaltalaisen kakunkin. Käytin siihen nyt ensi kertaa omenasoseen ja kanelin sijaan baanaania ja inkivääriä. En olekaan koskaan tehnyt tuona versiona. Saa nähdä miltä se maistaa. ;)
Ehkä tänään maistanemme hitusen tai sitten emme. Se vaara että JOS se onkin hyvää, niin ei sitten olekaan keskiviikkona vieraille kuin rippeet. :D
Mitäs muita muutoksia meillä on tapahtunut..No Lantun muutokset tietenkin:
- Hän siirtyi houusvaippojen kuluttajaksi viikonlopun aikaan, koska ei enää pysy millään makuullaan vaipanvaihdon yhteydessä vaan sitkuttelee kääntyä selältänsä vatsalleen heti kun suinkin vaan silmä välttää. :/ Samalla lähti hoitopöytäkin myyntiin. - jos sitä kukaan ostaa... Joutaa pois kuitenkin, täysin turha kapistus meille tässä elämäntilassa kun sille ei ole käyttäjää. Tilaakin vain vie huoneessa.
Siuunnitelmissa olis käydä jouluostoksillakin sitten kun veronpalautukset saapuvat. Elikkä tämähän olis joulukuun 1.viikon aikaan. Mahdollisesti sen viikonloppuna (lauantaina jos kävisimme kun perjantaiksi sattuu itsenäisyyspäivän pyhä.) Samalla hakisin Kuopion suunnilta varaamiani tuotteita, mm. 2 kaitaliinarullaa (kertakäyttöistä liinaa) sinistä kuviollista sekä perus harmaata rullat). Lisäksi varasin Kertulle pakettiin laitettavaksi Hello Kitty mekon ensi kesäksi. Oli ainakin kuvassa niin hyväkuntoisen näköinen että en voinut vastustaa kiusausta.
Millonkas te alatte siivoilla komeroitanne joulukuntoon?
Siksi käytin sanaa "komeroita" koska kukas se komerossa jouluaan viettää, ja tuntuu että toiset siivoaa kaikki mahdolliset paikat joulun alla, vaikka ei se toki huono asia ole, mutta ne ehtii siivoamaan muuloinkin.Uskoakseni joulun alla puuhaa riittää muutenkin.
No, minäpäs alan syöttää vielä Lanttua.(...en kuitenkaan lantulla ;) Ja sitten lähdemme ulos kohti kirjastoa joka on sitten jo auennut. Jep jep!
Mukavaa alkanutta viikkoa jokaiselle! :)
lauantai 16. marraskuuta 2013
Muuhvi soomet.
Tällä äidillä on nyt Kertun sanoin "Muuhvi soomet" (suomeksi sama "Smurffi sormet") :)
En toki ole palelluttanut kättäni tai sormiani, ehei!Kenties tässä nämä onnettomat rävellykset kertonee mistä on kyse. ;)
(kuvassa on krokotiilejä, avaruusraketteja, 1pupu, traktoreita ja kirahveja)
Värjäsin hieman tomusokeria sinisellä karkkivärillä (nestemäisellä) ja jotenkin sitä vain menee käsiin, ei sille minkään taida. Nyt on vasemman käden sormista 2/5 ihan siniset sisäpuolelta. :D
Olis eds Halloween, niin vois pelotella ihmisiä -vaikkakaan täällä suomessa harvemmin kiertävät ovelta ovelle "karkki-tai kepponen"-tyylillä. Enemmän tuolla rapakon takana se tapa/tyyli. Ja hyvä niin kun pysyiskin. Ei kaikkea mielestäni tarttis tänne suomeen tuoda. On jo ihan tarpeeksi hulinaa jo vapussa,pääsiäisessä (ja silloinhan ne pikku noidat yms. kulkee ovelta ovelle virpomassa) sekä joulun aika kun on kaupat niin täynnä kaikkea "osta tätä!" "osta tuota!" tavaraa ajankohtaan liittyen. Tottakai tiedän että niitä ei ole pakko ostaa. Voi kiertää ja itseltä se onnistuukin, mutta entäs kun mukana on lapsi joka tarraa kiinni kuin takiainen jokaiseen häntä kiinnostavaan esineeseen. (vappuna vappupallot, heliumtäytteiset ja kalliitakin ovat vielä meidän taloudessa ostettuna->tähän mennessä toiminut se, että "ostetaan pussillinen tavallisia niin saat enemmän-->tosin ite on saanut kärsiä kun joutunut ne kaikki puhaltamaan sitten...VIRHE VIRHE VIRHE!!!
Ehkä se jonakin vuonna lakkaa, nimittäin että lapsi osaisi itse puhaltaa pallonsa.
Eilen illalla kävimme kävellen koko perhe kaupassa. Minä ostin pullon glögiä. Tänään on tarkoitus käydä saunomassa ja sen päälle ajattelin hörppiä lämmintä glögiä. <3 Nami nami....
Olenpa huomannut kieltäytyväni kahvista näin joulun alla ja ottavani ennemmin kupin lämmintä glögiä kuin kahvia. :)
Tulevana keskiviikkona käy eräs Lantun kummi kenties mummon kanssa meillä viettämässä jo ennakkoon Lantun 1v synttäreitä. Täytyy miettiä jotakin mitä tekisin tarjolle...leipoisinko jotakin vaikka pipareita!? :) Enkeli ja tähti muotilla, kenties vaikka kameli-muottiakin voisi käyttää->jouluaiheisia olisivat. :)
Tässäpä sitten tältä erää jutskut. Heippa rallaa! :) *vilkuti vilkuti vaan* ;)
perjantai 15. marraskuuta 2013
Voihan varvas!
Se on nyt kuulkaas sillä viisiin, että kävinpä sen kipeytyneen varpaani takia tänään lääkärissä. (Asiasta soitin sinne jo maanantaina ja ajan sain vasta perjantaiksi.)
Noh, menin sinne luonnollisestikin aikani lähestyessä vietyäni ensin lapset mummonsa luo hoitoon siksi aikaa.
Ensi "järkytyksen" koin jo heti terveyskeskuksen ovella (pääovilla) jossa luin lapun "Ovet avataan klo 7:00" Seisoin siinä ja aloin sitten ihmetellä, kun kello oli kuitenkin huomattavasti yli 7:00, ja silmäilin ovea ja huomaan uuden lapun siinä vieressä:
"Ovet eivät avaudu, käyttäkää laboratorion tai ambulanssin ovea"
-No selvä!
Marssin sitten niiden ovien kautta sisään. Ilmottauduin ja jäin odottamaan vuoroani.
Viimein pääsin sisään, ja ihan etuajassa vielä. :)
Näytin varvastani lääkärille joka kysyi seuraavaa:
- Onko tähän mennyt joskus joku tikku tms.?
- En ole ainakaan huomannut jos olisi mennyt...totesin.
Lääkäri jatkoi:
- Vaikuttaisi että tänne on saattanut mennä jotakin,mikä on koteloitunut ajan saatossa.
- !?!? TÄH!? ajattelin mielessä. Olin jo sitä ennen alkanut arvailla ihan ääneen itse että mikä se voisi olla "Luutikku?" -Ei. sanoi lääkäri. "nivelrikko?" -Ei sekään..lääkäri sanoi, jolloin lopetin arvailuni.
Sain lähetteen röntgeniin tiistaille, sillä tänään ei kuulema ne laitteet toimi.
(Olin että "no jopas on luotettava olo tulla sitten tiistaina sinne, luojan kiitos maanantaille oli jo täynnä lista, niin toimikoon ne maanantaina röntgenissä käyvät koe-erä sittenn niille säteille..." hehe..
Ei oikein herätä aina luottamusta tuo tk:n toiminta. Lääkäreitä kyllä on (ja varmasti ihan ammattitaitoisia- en sitä sano!,mutta se lopullinen vastuu sitten delegoidaan kuitenkin jollekin toiselle. Eli ts.käy miltei kuin joskus vitsinä sanotaan jos joku on odottanut jostakin rahallista päätöstä itse saapana olevakseen, niin se vain venyy ja venyy, koska virkailijat siirtelevät papereita vain pöydältä toiselle jne. eikä kukaan tee mitään konkreettistä, juuri sitä päätöstä asiasta jotta se osapuoli joka sitä odottaa, saisi sen.)
Että täällä elellään vähän niinkuin sillä "veitsenterällä" joudunko kirurgin veitsen alle vai mitä tuleman pitää sitten.. Jossain mielessä jännittää asia, mutta toisaalta taas ei. Eihän se ole kummoinen toimenpiteenä. Kysyin jo senkin lääkäriltä kuinkahan se mahdollisesti tapahtuisi, niin paikallispuudutuksessa. Lääkäri sanoi myös että hän voisi sen tehdä myös,mutta JOS se jokin mikä siellä on koteloituneena ylttää niveleen saakka, se olisi silloin jo kirurgin heiniä tehdä." Ja jotenkin olen luottavaisempi kirurgia kohtaan kuin tavan yleislääkärin tekemään vastaavaan toimenpiteeseen sen jonkin ollessa nivelessä saakka.
Pitäkäämme peukkuja että kaikki menee hyvin ja saisin sen varpaani kuntoon jotta se ei enää haittaisi liikkumistani niin ikävästi. :)
Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!
Täällä meinaan nauttia illalla suklaata sekä lämmintä glögiä. Nam Nam.. :)
Noh, menin sinne luonnollisestikin aikani lähestyessä vietyäni ensin lapset mummonsa luo hoitoon siksi aikaa.
Ensi "järkytyksen" koin jo heti terveyskeskuksen ovella (pääovilla) jossa luin lapun "Ovet avataan klo 7:00" Seisoin siinä ja aloin sitten ihmetellä, kun kello oli kuitenkin huomattavasti yli 7:00, ja silmäilin ovea ja huomaan uuden lapun siinä vieressä:
"Ovet eivät avaudu, käyttäkää laboratorion tai ambulanssin ovea"
-No selvä!
Marssin sitten niiden ovien kautta sisään. Ilmottauduin ja jäin odottamaan vuoroani.
Viimein pääsin sisään, ja ihan etuajassa vielä. :)
Näytin varvastani lääkärille joka kysyi seuraavaa:
- Onko tähän mennyt joskus joku tikku tms.?
- En ole ainakaan huomannut jos olisi mennyt...totesin.
Lääkäri jatkoi:
- Vaikuttaisi että tänne on saattanut mennä jotakin,mikä on koteloitunut ajan saatossa.
- !?!? TÄH!? ajattelin mielessä. Olin jo sitä ennen alkanut arvailla ihan ääneen itse että mikä se voisi olla "Luutikku?" -Ei. sanoi lääkäri. "nivelrikko?" -Ei sekään..lääkäri sanoi, jolloin lopetin arvailuni.
Sain lähetteen röntgeniin tiistaille, sillä tänään ei kuulema ne laitteet toimi.
(Olin että "no jopas on luotettava olo tulla sitten tiistaina sinne, luojan kiitos maanantaille oli jo täynnä lista, niin toimikoon ne maanantaina röntgenissä käyvät koe-erä sittenn niille säteille..." hehe..
Ei oikein herätä aina luottamusta tuo tk:n toiminta. Lääkäreitä kyllä on (ja varmasti ihan ammattitaitoisia- en sitä sano!,mutta se lopullinen vastuu sitten delegoidaan kuitenkin jollekin toiselle. Eli ts.käy miltei kuin joskus vitsinä sanotaan jos joku on odottanut jostakin rahallista päätöstä itse saapana olevakseen, niin se vain venyy ja venyy, koska virkailijat siirtelevät papereita vain pöydältä toiselle jne. eikä kukaan tee mitään konkreettistä, juuri sitä päätöstä asiasta jotta se osapuoli joka sitä odottaa, saisi sen.)
Että täällä elellään vähän niinkuin sillä "veitsenterällä" joudunko kirurgin veitsen alle vai mitä tuleman pitää sitten.. Jossain mielessä jännittää asia, mutta toisaalta taas ei. Eihän se ole kummoinen toimenpiteenä. Kysyin jo senkin lääkäriltä kuinkahan se mahdollisesti tapahtuisi, niin paikallispuudutuksessa. Lääkäri sanoi myös että hän voisi sen tehdä myös,mutta JOS se jokin mikä siellä on koteloituneena ylttää niveleen saakka, se olisi silloin jo kirurgin heiniä tehdä." Ja jotenkin olen luottavaisempi kirurgia kohtaan kuin tavan yleislääkärin tekemään vastaavaan toimenpiteeseen sen jonkin ollessa nivelessä saakka.
Pitäkäämme peukkuja että kaikki menee hyvin ja saisin sen varpaani kuntoon jotta se ei enää haittaisi liikkumistani niin ikävästi. :)
Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!
Täällä meinaan nauttia illalla suklaata sekä lämmintä glögiä. Nam Nam.. :)
keskiviikko 13. marraskuuta 2013
Pää täynnä ajatuksia...
Yritän miettiä liian montaa asiaa samaan aikaan päällekkäin, että pian unohdan(taas) jotakin tärkeää tapani mukaan.
Mutta kun ne KAIKKI mietinnässä olevat on mulle tärkeitä jotka tahdon toteutuvan.
A) Haluan yllättää ystävän muiden hänen ystäviensä kanssa kunhan hänen "tupla"odotuksensa päättyy...
Muutenhan siinä ei ole mietittävää kuin että MITEN sen teemme. MITÄ ihmettä hälle voisimme antaa...???
Olisiko se aikaa ilman lapsia, jolloin hän vaikka pääsisi miehensä kanssa esim .leffaan ja syömään? ja ne "tuplat" saisi nautittavakseen oman `vaippakakun`, mikä varmasti tulee tarpeeseen,kun pikkukakkikoneita on samaan aikaan kaksi. (näin minä elän siinä että molemmat selviää, en tahdo ajatella että toinen tai oikeammin joku heistä ei selviäisi!)
B) Ystävälläni on ollut varsin merkittäviä ongelmia avioliitossansa, mistä johtuen minä tahtoisin auttaa heitä. Rahallisesti,mutta olen itsekin niin huonosti toimeentuleva, että se on miltei mahdotonta.
C) Lapseni synttärit lähenee ja pian Lanttu on vuoden ikäinen...
Oikeammin en näitä ole niin stressimiettinyt,sillä melkoisen suuri osa kutsutuista on ilmoittanut jo ettei pääsekään sinä ajankohtana kun ne ovat...joten ei siis ole isot kemut tiedossa, -ellei sitten mielet muutu.
D) Joulu tulee. IHanaa. Joulua on ihana laittaa, mistä pääsemmekin siihen että joulu useinkin sisältää jotakin lahjoja rakkaille , etenkin niille aivan läheisimmillesi (lue: oman perheenjäsenille, omille lapsillesi) Mitä kenellekin ostaa , mistä olisi hyötyä heille ja miksi ei heidän kehitykselleenkin. *huoh*
Univelkaa alkaa olemaan jo taas hieman enemmän kuin eilen tähän aikaan.
Lanttu nukahti eilen klo 22:30 ja heräsi sujuvasti jo 0:45 juomaan maitoa pullollisen.
Sitten nukkui kuin pikku pipana. Heräsi sitten klo 5 kun miehen kello soi töihin.
Vaihdoin vaipan ja pullollinen maitoa upposi taas. ja eikun takaisin nukkumaan. (minä myös)
Kello oli 5;30 ja kun kelloni soi, oli se silloin 7. Siinä keittiössä huomaan että "jaahas, herätys olikin minulla 1h liika aikaisin..." Eihän siinä... join lämmintä glögiä ja söin muutamat juustovoikkarit rauhassa, kun ketään muita ei ollut herännyt ja mietin mitähän oikein tekisimme tänään yms. + kaikkia näitä kohtia jotka olen kirjaillut tänne jo.... (A, B. C, D...)
Ei tuo ole nukuttanut, mutta puolen päivän aikaan oli hetki jolloin filmi oli minulla poikki jopa kokonaista 4minuuttia, kunnes havahduin hereille. En voine sanoa käyneeni täysin unessa. Paremminkin horroksessa olin hetken maatessani sängyllä samalla kun Lanttu lueksi paksukantista pahvikirjaa vieressäni (siis lattialla->sängyn vieressäni!!!)
No jospa tänään pääsisi ajoissa unille, ja ei heräisi ihan niin tiuhaan tyttö ensi yönä- Mutta ellei se ole tyttö niin joku muu sitten on syynä siihen etten saa nukkua vaan velkoja pois... :D :/
Mutta kun ne KAIKKI mietinnässä olevat on mulle tärkeitä jotka tahdon toteutuvan.
A) Haluan yllättää ystävän muiden hänen ystäviensä kanssa kunhan hänen "tupla"odotuksensa päättyy...
Muutenhan siinä ei ole mietittävää kuin että MITEN sen teemme. MITÄ ihmettä hälle voisimme antaa...???
Olisiko se aikaa ilman lapsia, jolloin hän vaikka pääsisi miehensä kanssa esim .leffaan ja syömään? ja ne "tuplat" saisi nautittavakseen oman `vaippakakun`, mikä varmasti tulee tarpeeseen,kun pikkukakkikoneita on samaan aikaan kaksi. (näin minä elän siinä että molemmat selviää, en tahdo ajatella että toinen tai oikeammin joku heistä ei selviäisi!)
B) Ystävälläni on ollut varsin merkittäviä ongelmia avioliitossansa, mistä johtuen minä tahtoisin auttaa heitä. Rahallisesti,mutta olen itsekin niin huonosti toimeentuleva, että se on miltei mahdotonta.
C) Lapseni synttärit lähenee ja pian Lanttu on vuoden ikäinen...
Oikeammin en näitä ole niin stressimiettinyt,sillä melkoisen suuri osa kutsutuista on ilmoittanut jo ettei pääsekään sinä ajankohtana kun ne ovat...joten ei siis ole isot kemut tiedossa, -ellei sitten mielet muutu.
D) Joulu tulee. IHanaa. Joulua on ihana laittaa, mistä pääsemmekin siihen että joulu useinkin sisältää jotakin lahjoja rakkaille , etenkin niille aivan läheisimmillesi (lue: oman perheenjäsenille, omille lapsillesi) Mitä kenellekin ostaa , mistä olisi hyötyä heille ja miksi ei heidän kehitykselleenkin. *huoh*
Univelkaa alkaa olemaan jo taas hieman enemmän kuin eilen tähän aikaan.
Lanttu nukahti eilen klo 22:30 ja heräsi sujuvasti jo 0:45 juomaan maitoa pullollisen.
Sitten nukkui kuin pikku pipana. Heräsi sitten klo 5 kun miehen kello soi töihin.
Vaihdoin vaipan ja pullollinen maitoa upposi taas. ja eikun takaisin nukkumaan. (minä myös)
Kello oli 5;30 ja kun kelloni soi, oli se silloin 7. Siinä keittiössä huomaan että "jaahas, herätys olikin minulla 1h liika aikaisin..." Eihän siinä... join lämmintä glögiä ja söin muutamat juustovoikkarit rauhassa, kun ketään muita ei ollut herännyt ja mietin mitähän oikein tekisimme tänään yms. + kaikkia näitä kohtia jotka olen kirjaillut tänne jo.... (A, B. C, D...)
Ei tuo ole nukuttanut, mutta puolen päivän aikaan oli hetki jolloin filmi oli minulla poikki jopa kokonaista 4minuuttia, kunnes havahduin hereille. En voine sanoa käyneeni täysin unessa. Paremminkin horroksessa olin hetken maatessani sängyllä samalla kun Lanttu lueksi paksukantista pahvikirjaa vieressäni (siis lattialla->sängyn vieressäni!!!)
No jospa tänään pääsisi ajoissa unille, ja ei heräisi ihan niin tiuhaan tyttö ensi yönä- Mutta ellei se ole tyttö niin joku muu sitten on syynä siihen etten saa nukkua vaan velkoja pois... :D :/
tiistai 12. marraskuuta 2013
Piparinen päivämme...
No onneksi se ei ole `pipari`päivä siinä mielessä että mikään ei olisi onnistunut.
Ehei, päätin vain aamulla kerhoon mennessämme, että tänään voisimme Kertun kanssa leipoa pipareita kunhan tulemme kerhosta kotiin. Kaupan kautta tietenkin,mistä se piparitaikina ostettaisiin ensin. :)
Nyt on pöydällä kasa pupuja, traktoreita, kuuraketteja sekä muutama krokotiili ja sydän. Näillä mentiin. En millään jaksanut alkaa sommittelemaan kaikkia lukuisia muotteja, sillä työ oli vaivattomanpaa kun siinä hommassa oli "vain muutama" muotti.
Ensi alkuun oli tarkoitus tehä vain kuuraketteja sekä traktoreita, mutta koska tyttö läiski muotilla kuvioita kaulitsemaani taikinalevyyn miten sattuu, meni äidin hermot ja äiti pyysi saada painella seuraavat kuvat... Lupa heltyi ja äiti paineli sitten vieriviereen ensin pupuja ja tilkki tyhjät kohdat krokotiilein ja pienin sydämin. :)
Siltikin jäi taikinaa tytölle syödä asti. :)
Se näppäränä sitten askarteli siinä Lantun syöttötuoliin istumaan mentyään siitä pienestä taikinamöykystä "lumiukon". Niin oli minipalloja 4 vai ettei jopa 5:kin ollut ja höpötti että
- Äiti kato...humiukko...
- No niinpäs on..syöhän se, ettei putoa lattialle ja sitten Lanttu syö herättyään ja saa vielä masunsa kipeäksi...
Ei se ihan käynyt paistaminen kuten Strömssössä.
Piti laittaa kumpikin pellillinen uusiksi uuniin, niiden kerran jos iellä oltuaan reippaat 7min,sillä piparit olivat todella lötköjä. Niinpä sujautin ne vielä uusiksi ja siinä meinasi käydä sitten ne vanhan aikaiset...eli olin unohtaa ne sinne..xD
Onneksi muistin, enkä yhtään liian myöhään. Ei ihan ehtineet mennä mustaksi saakka,mutta kovin tuli tummahkoja. Eipä ole raakileita ainakaan... (-eli eivät ole niin minun mieleeni...heh)
Illalla uhmasin kipeää varvastani ja lähdin siitä huolimatta kävelemään erään ystäväni kansa. Eipä tuo siitä ainakaan kipeämmäksi tullut...
Tänään jos käymme oman perheen voimin sitten illasta ellei sada vettä tai ole muuten epämiellyttävä säätila. :)
Mukavaa viikkoa, minä lähden vielä hörppäämään kahvit piparin kera. :)
Ehei, päätin vain aamulla kerhoon mennessämme, että tänään voisimme Kertun kanssa leipoa pipareita kunhan tulemme kerhosta kotiin. Kaupan kautta tietenkin,mistä se piparitaikina ostettaisiin ensin. :)
Nyt on pöydällä kasa pupuja, traktoreita, kuuraketteja sekä muutama krokotiili ja sydän. Näillä mentiin. En millään jaksanut alkaa sommittelemaan kaikkia lukuisia muotteja, sillä työ oli vaivattomanpaa kun siinä hommassa oli "vain muutama" muotti.
Ensi alkuun oli tarkoitus tehä vain kuuraketteja sekä traktoreita, mutta koska tyttö läiski muotilla kuvioita kaulitsemaani taikinalevyyn miten sattuu, meni äidin hermot ja äiti pyysi saada painella seuraavat kuvat... Lupa heltyi ja äiti paineli sitten vieriviereen ensin pupuja ja tilkki tyhjät kohdat krokotiilein ja pienin sydämin. :)
Siltikin jäi taikinaa tytölle syödä asti. :)
Se näppäränä sitten askarteli siinä Lantun syöttötuoliin istumaan mentyään siitä pienestä taikinamöykystä "lumiukon". Niin oli minipalloja 4 vai ettei jopa 5:kin ollut ja höpötti että
- Äiti kato...humiukko...
- No niinpäs on..syöhän se, ettei putoa lattialle ja sitten Lanttu syö herättyään ja saa vielä masunsa kipeäksi...
Ei se ihan käynyt paistaminen kuten Strömssössä.
Piti laittaa kumpikin pellillinen uusiksi uuniin, niiden kerran jos iellä oltuaan reippaat 7min,sillä piparit olivat todella lötköjä. Niinpä sujautin ne vielä uusiksi ja siinä meinasi käydä sitten ne vanhan aikaiset...eli olin unohtaa ne sinne..xD
Onneksi muistin, enkä yhtään liian myöhään. Ei ihan ehtineet mennä mustaksi saakka,mutta kovin tuli tummahkoja. Eipä ole raakileita ainakaan... (-eli eivät ole niin minun mieleeni...heh)
Illalla uhmasin kipeää varvastani ja lähdin siitä huolimatta kävelemään erään ystäväni kansa. Eipä tuo siitä ainakaan kipeämmäksi tullut...
Tänään jos käymme oman perheen voimin sitten illasta ellei sada vettä tai ole muuten epämiellyttävä säätila. :)
Mukavaa viikkoa, minä lähden vielä hörppäämään kahvit piparin kera. :)
maanantai 11. marraskuuta 2013
Voihan TUPLAT!
Ystävä ilmoitti tänään käyneensä ensimmäisessä ultrassa (hän siis odottaa toista lastaan) tai näin me kaikki luulimme->testi oli ollut positiivinen jo hyvän aikaa sitten tehtynä. Nyt oli ensimmäinen ultra josta olikin tullut ylläri uutisia...
- Siellä oli ollut KAKSI omissa yksiöissään (pusseissaan joten kummankaan ravinnonotto ei ole toiselta sikiöltä siis pois->näin ystäväni minulle asian selitti puhelimitse.)
HETIHÄN minä aloin miettiä "mitä voisi hälle keksiä sitten toukokuulle KUN ne lapsoset syntyvät. Jotakin yllätyksellistä olisi keksittävä...ennestään hällä on siis yksi tytär.
Siitä se ajatus sitten ,lähti ja aloin kysellä nyt asiaa hänen pikkusiskoltaan, olisiko ideaa minun ajatelmassani jos keräisimme porukkaa kasaan ja keksisimme isommalla sakilla jotakin lahjaa hälle/heille?
- Mukana sanoi olevansa, mutta ei vain osannut miettiä/sanoa että mitä se olisi.
Ei hätää. Päätimme että koska se odotus on niin "alussa" niin alkaisimme vasta tunnustellen kerätä sakkia ketkä VOISI olla siinä mukana ja sitten uudenvuoden jälkeen alkaisimme miettiä mitä se olisi. Samalla olisi se riskiaika jo ohitse.-> ovatko molemmat A ja B vielä hengissä. :)
Voi hyvätavaton että ystäväni kuulosti niiiiiin onnelliselta kertoessaan nuita ultra-uutisia. :)
Eipä siinä, kyllä itsekin olin yhtä hymyä.-vaikka olenkin vakaasti alkanut olemaan sitä mieltä että kenties meidän lapsemme on tehty...
Jos jollakin on ideaa jostakin ihanasta ideasta jonka tahtoisi jakaa, niin kiitollisin mielin otan vastaan. :)
Itse ehdotin ystäväni siskolle heti sitä perinteistä "vaippakakkua" sillä vaipat tulee taatusti tarpeeseen siinä vaiheessa kun / jos heitä joille sitä olisi vaihdettavia on kaksi.
Tämä oli kyllä kenties päivämme kohokohta.
Itse varailin itselleni aikaa lääkäriin varpaassani olevan kipeän "möykyn" vuoksi. Arveli hoitaja että kyse voisi olla "vaivaisenluusta", mutta samaan hengenvetoon sanoi että "Sinä olet kyllä siihen vielä kovin nuori...tule perjantaina niin lääkäri katsoo mikä se voisi olla"
Selvä juttu, minä tulen.
Sitä ennen lähden uhmaten pientä "kipua" siinä "möykyssä" tälle iltaa vielä kävelemään. Samalla käyn Postilla kyselemässä erään paketin lähetyskuluja, koska siellä ainakin on luotettava vaaka jolla sen paketin painon saa selville.
Jeps!
Näillä eteenpäin.
ps. Kenties nyt tiedän minne(kenelle) tulee meiltä lähtemään vaikka tuttipullot, mikäli molemmat hengissä selviää tystävälläni maailmaan... ;) Meillä alkaisi olemaan jo aika alkaa luopua niistä pikku hiljaa ja siirtyä mukiin.
- Siellä oli ollut KAKSI omissa yksiöissään (pusseissaan joten kummankaan ravinnonotto ei ole toiselta sikiöltä siis pois->näin ystäväni minulle asian selitti puhelimitse.)
HETIHÄN minä aloin miettiä "mitä voisi hälle keksiä sitten toukokuulle KUN ne lapsoset syntyvät. Jotakin yllätyksellistä olisi keksittävä...ennestään hällä on siis yksi tytär.
Siitä se ajatus sitten ,lähti ja aloin kysellä nyt asiaa hänen pikkusiskoltaan, olisiko ideaa minun ajatelmassani jos keräisimme porukkaa kasaan ja keksisimme isommalla sakilla jotakin lahjaa hälle/heille?
- Mukana sanoi olevansa, mutta ei vain osannut miettiä/sanoa että mitä se olisi.
Ei hätää. Päätimme että koska se odotus on niin "alussa" niin alkaisimme vasta tunnustellen kerätä sakkia ketkä VOISI olla siinä mukana ja sitten uudenvuoden jälkeen alkaisimme miettiä mitä se olisi. Samalla olisi se riskiaika jo ohitse.-> ovatko molemmat A ja B vielä hengissä. :)
Voi hyvätavaton että ystäväni kuulosti niiiiiin onnelliselta kertoessaan nuita ultra-uutisia. :)
Eipä siinä, kyllä itsekin olin yhtä hymyä.-vaikka olenkin vakaasti alkanut olemaan sitä mieltä että kenties meidän lapsemme on tehty...
Jos jollakin on ideaa jostakin ihanasta ideasta jonka tahtoisi jakaa, niin kiitollisin mielin otan vastaan. :)
Itse ehdotin ystäväni siskolle heti sitä perinteistä "vaippakakkua" sillä vaipat tulee taatusti tarpeeseen siinä vaiheessa kun / jos heitä joille sitä olisi vaihdettavia on kaksi.
Tämä oli kyllä kenties päivämme kohokohta.
Itse varailin itselleni aikaa lääkäriin varpaassani olevan kipeän "möykyn" vuoksi. Arveli hoitaja että kyse voisi olla "vaivaisenluusta", mutta samaan hengenvetoon sanoi että "Sinä olet kyllä siihen vielä kovin nuori...tule perjantaina niin lääkäri katsoo mikä se voisi olla"
Selvä juttu, minä tulen.
Sitä ennen lähden uhmaten pientä "kipua" siinä "möykyssä" tälle iltaa vielä kävelemään. Samalla käyn Postilla kyselemässä erään paketin lähetyskuluja, koska siellä ainakin on luotettava vaaka jolla sen paketin painon saa selville.
Jeps!
Näillä eteenpäin.
ps. Kenties nyt tiedän minne(kenelle) tulee meiltä lähtemään vaikka tuttipullot, mikäli molemmat hengissä selviää tystävälläni maailmaan... ;) Meillä alkaisi olemaan jo aika alkaa luopua niistä pikku hiljaa ja siirtyä mukiin.
sunnuntai 10. marraskuuta 2013
Innostava arvonta täällä...
Intokaupan arvontaan pääset klikkaamalla painamalla tätä-> LINKKIÄ.
Arvonta suoritetaan 30.11.2013 mihin mennessä osallistuneet ovat mukana arvonnassa.
Alahan mennä osallistumaan,mikäli tuotepalkinto kiinnostaa piirunkaan vertaa :)
perjantai 8. marraskuuta 2013
Viikonloppuja!
No niin, näin on polkaistu taas meidän viikonloppumme pian käyntiin.
Ei siis mitään ihmeellistä ole luvassa...kaiketikaan, muutoin kun pyhänä tulee isovanhemmat syömään ja laitamme kotona sen aterian tarjotaksemme heille evästä. :) Nam!
Tänä aamuna lähdimme (aivan kuten muutoinkin olisi lähdetty perjantaisin) aikanaan kerholle. Tällä kertaa emme vaan menneet sinne kerhoon kerhoilemaan. Lapset sai odottaa rattaissa sen aikaa kun minä käväisin välillä hakemassa/tyhjäämässä erään kassan isännälle myydyistä kynttilöistä (itsenäisyyspäivän kynttilöitä on siellä myynnissä).
Olihan summa varsin "huima"! Yllätyin ihan, sillä siellä oli 38€ ja se kaikki oli sinne tullut viimeisten 2 viikon aikana. Ensi perjantaina haen ne kynttilät pois sitten.
Sain niistä kynttilöistä ajatuksen; "Ostaisin kenties muutamat antiikkikynttilät antaakseni joululahjana jollekin!" :) Ei liene hulluimmasta päästä se idea.
Minä ainakin tykkäisin jos saisin pöytäkynttilänä moisia.(Syy:meillä kun ei ole kynttilänjalkaa antiikkikynttilälle)
Kärräilimme kerholta kauppaan ostamaan Kertulle hänen jo pitkin viikkoa tahtomansa suklaatikkarin. (Olimme luvanneet että perjantaina, kun on namipäivä, se sitten käydään ostamassa) nyt lupaus lunastettiin. Hieman "säälitti" kun hän valitsi vain pienen suklaisen tikkarin, kun vaihtoehtona olisi ollut jokin kooltansa suurempikin säkki ottaa... ;)
Ei vielä osaa tuon ikäinen ajatella niin ovelasti ;)
Itse ostin miehelle ja minulle tummaa suklaata `merisuola`makuisena. Hmmm... saa nähdä millainen jano siitä iskee kun sitä maistaa. :D
Ei sillä, ei ole itsellä tarkoitus ahtaa mielinmäärin, kunhan hieman saa kutkutella makuhermojaan sen avulla.
Isäntä aikoi ostaa meille illaksi puolestaan kuoharia. Hih. Jänskättää osuuko maku kohdilleen. Ei olla paljoa osteltu mokomia, niin se on melkein joka kerta kuin ostaisi sen kuuluisan "sian säkissä". :D
Minä tykkään itse punaviiniä nautiskella ja jo 1 lasillinen alkaa ramaista niin että on ihana heittää ruotonsa petiin sen perään toivoen ettei jälkikasvu herää ihan heti sen perään kun on unenpäästä saanut itse kiinni.
Mistä tulikin mieleen, että viimeyönä ei tarvinnut herätä Lantun vuoksi kuin kerran ja sekin oli suhteellisen alkuyötä. Eli takana sen puolesta hyvä yö. :)
Edeltävä yö olikin varsin...noh, miten sen sanoisi...kamala? kun piti herätä solkenaan. Tosin se, mitä sain nukkua tuli nukutuksi ehkä sikeämmin kuin mitä muutoin olisi nukkunut. Ainakin se tuntui siltä näin jälkenpäin ajatellen.
Hmm.. no eipä siinä sitten muuta. Laittelen tähän yhden linkin ja toivottelen sen myötä kaikille mukavaa viikonloppua! :)
Hauskaa Viikonloppua! :)
Ei siis mitään ihmeellistä ole luvassa...kaiketikaan, muutoin kun pyhänä tulee isovanhemmat syömään ja laitamme kotona sen aterian tarjotaksemme heille evästä. :) Nam!
Tänä aamuna lähdimme (aivan kuten muutoinkin olisi lähdetty perjantaisin) aikanaan kerholle. Tällä kertaa emme vaan menneet sinne kerhoon kerhoilemaan. Lapset sai odottaa rattaissa sen aikaa kun minä käväisin välillä hakemassa/tyhjäämässä erään kassan isännälle myydyistä kynttilöistä (itsenäisyyspäivän kynttilöitä on siellä myynnissä).
Olihan summa varsin "huima"! Yllätyin ihan, sillä siellä oli 38€ ja se kaikki oli sinne tullut viimeisten 2 viikon aikana. Ensi perjantaina haen ne kynttilät pois sitten.
Sain niistä kynttilöistä ajatuksen; "Ostaisin kenties muutamat antiikkikynttilät antaakseni joululahjana jollekin!" :) Ei liene hulluimmasta päästä se idea.
Minä ainakin tykkäisin jos saisin pöytäkynttilänä moisia.(Syy:meillä kun ei ole kynttilänjalkaa antiikkikynttilälle)
Kärräilimme kerholta kauppaan ostamaan Kertulle hänen jo pitkin viikkoa tahtomansa suklaatikkarin. (Olimme luvanneet että perjantaina, kun on namipäivä, se sitten käydään ostamassa) nyt lupaus lunastettiin. Hieman "säälitti" kun hän valitsi vain pienen suklaisen tikkarin, kun vaihtoehtona olisi ollut jokin kooltansa suurempikin säkki ottaa... ;)
Ei vielä osaa tuon ikäinen ajatella niin ovelasti ;)
Itse ostin miehelle ja minulle tummaa suklaata `merisuola`makuisena. Hmmm... saa nähdä millainen jano siitä iskee kun sitä maistaa. :D
Ei sillä, ei ole itsellä tarkoitus ahtaa mielinmäärin, kunhan hieman saa kutkutella makuhermojaan sen avulla.
Isäntä aikoi ostaa meille illaksi puolestaan kuoharia. Hih. Jänskättää osuuko maku kohdilleen. Ei olla paljoa osteltu mokomia, niin se on melkein joka kerta kuin ostaisi sen kuuluisan "sian säkissä". :D
Minä tykkään itse punaviiniä nautiskella ja jo 1 lasillinen alkaa ramaista niin että on ihana heittää ruotonsa petiin sen perään toivoen ettei jälkikasvu herää ihan heti sen perään kun on unenpäästä saanut itse kiinni.
Mistä tulikin mieleen, että viimeyönä ei tarvinnut herätä Lantun vuoksi kuin kerran ja sekin oli suhteellisen alkuyötä. Eli takana sen puolesta hyvä yö. :)
Edeltävä yö olikin varsin...noh, miten sen sanoisi...kamala? kun piti herätä solkenaan. Tosin se, mitä sain nukkua tuli nukutuksi ehkä sikeämmin kuin mitä muutoin olisi nukkunut. Ainakin se tuntui siltä näin jälkenpäin ajatellen.
Hmm.. no eipä siinä sitten muuta. Laittelen tähän yhden linkin ja toivottelen sen myötä kaikille mukavaa viikonloppua! :)
Hauskaa Viikonloppua! :)
torstai 7. marraskuuta 2013
Voi vadelmakiisseli!
Olo on aika piesty.
Ei, minua ei ole hakattu..olen vain valvonut melkoisesti viimeyönä Lantun ansiosta. Hän sitten päätti alkaa sairastaa varsin erittävää nuhaa. Senpä vuoksi hän ykäili illalla (luullakseni sitä limaa...-toivon!) ja sama jatkui sitten jossain määrin sinne puolilleöin.
Ei ollut yö sen helpompi. Tosin ilman ykäilyä, mutta herätys oli aina säännöllisesti n.1h molemmin puolin nukkumispätkän perään. :/ Zzz...
Makasin sitten olkkarin matolla Lantun kanssa. Ei lopulta hullumpi paikka ollenkaan, vaikka ehkä saattaisi kuulostaakin. Kerran aikaisemmin meinasin jäädä nukkumaan siihen samaiselle matolle, kun olin niin väsynyt,mutta isäntä kävi sitten sanomassa että "tuletko sinä sieltä vai et?!?" Niinpä nousin ja kömmin petiin.
Tekee joskus ihan hyvää makoilla kovemmallakin alustalla. Huomasin kääntyväni kyljelleni ja ehkä asentoni muistutti eniten sitä ensiavusta tuttua `kylkiasentoa`johon apua tarvitseva tulisi kääntää mikäli tilanne sitä vaatisi.
Eilen illasta vielä suunnittelin että tänään vien matot ulos, kopistelen ne, imuroin ja pesen lattiat... no aamu venyi sattuneesta syystä, mutta sainpa kuin sainkin imuroitua ja pestyä lattiat. - Hyvä minä!
Mattoja en päässyt viemään ulos koska siellä sataa tihutti. Nyt on selkiintymään päin, niin ne voisi käydä nakkaamassa telineelle tuulettumaan.
Siinä sitten pistin aamusella tiskikoneen päälle ja hetkeä myöhemmin pyykkikoneen.
Täytyisi jossakin välissä käydä suihkussakin, sillä olen menossa tänään iltapäivästä ostamaan eräältä kirppiksellä hupparia myyneeltä naiselta hupparin sekä erään Kiroileva siili-kirjan. Sovimme treffit paikallisen kauppamme parkkipaikalle. Ei viitsis mennä ihan hiukset likaisina jos onkin jo kuolemanväsyneen näköinen... xD
Näin se on tehtävä.
Ai niin, en olekaan tainnut muistaa mainita, kun ostimme sen ruokailuryhmän (maksoimme siitä 430€ sis.6 tuolia pöydän lisäksi jonka ovh. oli 999€ ja ikää sillä oli 4 tuolilla vajaat 2v ja 2 tuolilla kaiketi reilu 1v.) Nyt niistä on jo 3 tuolia hajonnut samalla tapaa. Istuinten jousikannattamiet on lauenneet!!! Ja tuolin hinta oli jo pelkästään à 99€/kpl.
Minä suutuin asiasta niin että laitoin sitten sähköpostia sinne Maskun konsernille, että "eikö näiden tämän hintaluokan tuolien kuulukaan kestää edes 2vuotta kun jouset jo hajoaa, vaikka niillä ei ole hypitty/pompittu tms. vaan istuttu kuten niillä kuuluukin!!?!?"
En ole saanut vastausta vieläkään... en tiedä mitä teen.
Mehän ostimme ruokailuryhmän käytettynä kirppikseltä (yksityinen myyjä),mutten muista enää hänen nimeään ja selasin viestejänikin niin ei ole enää hänen kanssaan käytyä keskustelua joten en siis muista hänen nimeään... SHIT & Happens!!!
Ei varmaan auta kiristellä kuluttaja-asiamiehelläkään asiassa konsernia.
Olin niin pistoksissani kun sinne postia laitoin että pistin oikein napakkaan sävyyn kysymyksen" Ovatko he lopettaneet tästä syystä näiden tuoline valmistamisen kun ne eivät ole kestäviä?! mutta hinta kyllä on aika kova- >à 99€) Tämä siksi että minulla ei ole siis näistä mitään ostokuittia olemassa...
Ei muuten ottaisi käpyyn, mutta joudummeko nyt sitten hakemaan entiset tuolit (vaalean sävyiset ruskean ruokapöytämme ympärille varastosta) isänpäiväksi, kun oli tarkoitus tehdä uunilohta ja tarjota sitä miehen vanhemmillekin. Nyt joutuisimme vuorottelemaan ruokailun siten että aina 3hlö voisi syödä kerrallaan + Lanttu jolle on oma jakkara (syöttötuoli). Grrr....
Ei muuten,mutta tahtoisin kaiken olevan täydellistä. Ettei ole eripari tuoleja. jne jne...
- JOOO TIEDÄN ETTÄ ON PIKKUJUTTU muille, mutta MINULLE iso. Kenties liiankin iso. Hmph!
Päivän jatkoja jokaiselle. :)
Ei, minua ei ole hakattu..olen vain valvonut melkoisesti viimeyönä Lantun ansiosta. Hän sitten päätti alkaa sairastaa varsin erittävää nuhaa. Senpä vuoksi hän ykäili illalla (luullakseni sitä limaa...-toivon!) ja sama jatkui sitten jossain määrin sinne puolilleöin.
Ei ollut yö sen helpompi. Tosin ilman ykäilyä, mutta herätys oli aina säännöllisesti n.1h molemmin puolin nukkumispätkän perään. :/ Zzz...
Makasin sitten olkkarin matolla Lantun kanssa. Ei lopulta hullumpi paikka ollenkaan, vaikka ehkä saattaisi kuulostaakin. Kerran aikaisemmin meinasin jäädä nukkumaan siihen samaiselle matolle, kun olin niin väsynyt,mutta isäntä kävi sitten sanomassa että "tuletko sinä sieltä vai et?!?" Niinpä nousin ja kömmin petiin.
Tekee joskus ihan hyvää makoilla kovemmallakin alustalla. Huomasin kääntyväni kyljelleni ja ehkä asentoni muistutti eniten sitä ensiavusta tuttua `kylkiasentoa`johon apua tarvitseva tulisi kääntää mikäli tilanne sitä vaatisi.
Eilen illasta vielä suunnittelin että tänään vien matot ulos, kopistelen ne, imuroin ja pesen lattiat... no aamu venyi sattuneesta syystä, mutta sainpa kuin sainkin imuroitua ja pestyä lattiat. - Hyvä minä!
Mattoja en päässyt viemään ulos koska siellä sataa tihutti. Nyt on selkiintymään päin, niin ne voisi käydä nakkaamassa telineelle tuulettumaan.
Siinä sitten pistin aamusella tiskikoneen päälle ja hetkeä myöhemmin pyykkikoneen.
Täytyisi jossakin välissä käydä suihkussakin, sillä olen menossa tänään iltapäivästä ostamaan eräältä kirppiksellä hupparia myyneeltä naiselta hupparin sekä erään Kiroileva siili-kirjan. Sovimme treffit paikallisen kauppamme parkkipaikalle. Ei viitsis mennä ihan hiukset likaisina jos onkin jo kuolemanväsyneen näköinen... xD
Näin se on tehtävä.
Ai niin, en olekaan tainnut muistaa mainita, kun ostimme sen ruokailuryhmän (maksoimme siitä 430€ sis.6 tuolia pöydän lisäksi jonka ovh. oli 999€ ja ikää sillä oli 4 tuolilla vajaat 2v ja 2 tuolilla kaiketi reilu 1v.) Nyt niistä on jo 3 tuolia hajonnut samalla tapaa. Istuinten jousikannattamiet on lauenneet!!! Ja tuolin hinta oli jo pelkästään à 99€/kpl.
Minä suutuin asiasta niin että laitoin sitten sähköpostia sinne Maskun konsernille, että "eikö näiden tämän hintaluokan tuolien kuulukaan kestää edes 2vuotta kun jouset jo hajoaa, vaikka niillä ei ole hypitty/pompittu tms. vaan istuttu kuten niillä kuuluukin!!?!?"
En ole saanut vastausta vieläkään... en tiedä mitä teen.
Mehän ostimme ruokailuryhmän käytettynä kirppikseltä (yksityinen myyjä),mutten muista enää hänen nimeään ja selasin viestejänikin niin ei ole enää hänen kanssaan käytyä keskustelua joten en siis muista hänen nimeään... SHIT & Happens!!!
Ei varmaan auta kiristellä kuluttaja-asiamiehelläkään asiassa konsernia.
Olin niin pistoksissani kun sinne postia laitoin että pistin oikein napakkaan sävyyn kysymyksen" Ovatko he lopettaneet tästä syystä näiden tuoline valmistamisen kun ne eivät ole kestäviä?! mutta hinta kyllä on aika kova- >à 99€) Tämä siksi että minulla ei ole siis näistä mitään ostokuittia olemassa...
Ei muuten ottaisi käpyyn, mutta joudummeko nyt sitten hakemaan entiset tuolit (vaalean sävyiset ruskean ruokapöytämme ympärille varastosta) isänpäiväksi, kun oli tarkoitus tehdä uunilohta ja tarjota sitä miehen vanhemmillekin. Nyt joutuisimme vuorottelemaan ruokailun siten että aina 3hlö voisi syödä kerrallaan + Lanttu jolle on oma jakkara (syöttötuoli). Grrr....
Ei muuten,mutta tahtoisin kaiken olevan täydellistä. Ettei ole eripari tuoleja. jne jne...
- JOOO TIEDÄN ETTÄ ON PIKKUJUTTU muille, mutta MINULLE iso. Kenties liiankin iso. Hmph!
Päivän jatkoja jokaiselle. :)
tiistai 5. marraskuuta 2013
Sade väistyy...
Jo tuo alkaakin riittää, nimittäin tuo jatkuva vesisade.
Jatkuvalle sade -vaikkakin se kesti ehkä n.1½vrk:ta niin sai sen tuntumaan alituiselta sateelta. Aivan kuin ei aurinkoa olisi ollut vuoteen, tai että sateettomasta päivästä olisi ikuisuus.
Se, kun ulos mennessä kastus, olitpa sitten varustautunut niin tai näin, tai miten hyvin, niin aina mättää. Jostakin on joku paikka märkänä. Jos ei itsellä niin lapsi siinä onnistuu sitten.
Se vaatteiden puljaaminen päälle ja sehän siitä turhaa tekeekin kun ensin puljaat lapsille ja pääset itse viimein ulos niin se ensin ulos mennyt tulee jo itkuisena vaatimaan päästäkseen sisälle, koska on kastellut itsensä suojatoimenpiteistä huolimatta.*huh huh*
No, eilen kävimme kuitenkin kerhossa. Minä uhmasin sadetta. aamusta nimittäin näytti sääennuste, että olisi siinä mielessä epävarmaa se alkaako sataa vai ei, juuri ollessamme kerhossa. Ajattelin jo oman henkisen jaksamiseni kannalta asiaa.-> sinne mennään!
Yöllä oli satanut maan valkeaksi taas kerran. En sanonut asiasta Kertulle mitään, eikä hän hoksannut edes aamusella kuikkia ulos. (en siis tästä syystä avannut verhojakaan jotta yllätys säilyisi siihen saakka kun lähdemme ulos mennäksemme kerhoon.)
Onnistui!
Tyttö oli ihan ymmyrkäisenä ja taisi sitten hoksata mitä tarkoitin kun olin hupattaanut hänelle sisällä että "et sitten meuhkaa näillä hanskoilla missään märässä..." ja "..jos on lätäköitä niin niissä ei riehuta niin että olet läpi märkä heti ensi hypystä alkaen!..."
Koska eilen satoi jätimme naapuri pitäjän markkinat väliin. Tänään näyttää sade lakkaavan ja puoliltapäivin lupailisi kysymysmerkillä pientä aurinkoakin-jos kuka sattuu sille kohdin taivasta missä taivas repeää (pilviverhot) että aurinko pääsee sieltä kuikuilemaan. :)
Käymme siis tänään siellä markkinoilla.
Kun asiasta sanoin Kertulle hän oli heti että syö siellä 2 makkaraa.
(isäntä höpsi jo puhua että siellä sitten ostetaan tytöllekin makkara...)
Eilen kun oli sadepäivä miltei heti kun pääsimme kerhosta kotiin alkoi sataa.
Siispä sisäpäivä ja otin pakastimesta piparitaikinalevyt sulamaan ja tekaisimme sitten joukon eläinpipareita. Oli taas kerran krokotiilit, jääkarhut ja muut kamelit sulassa sovussa enkelien,tähtien ja sydämien seassa.
Voi kun on jo niin joulua odottava fiilis...<3
Normaalisti olen tehnyt torttuja eri marmeladein, ennen joulua olen painottanut ne omenakaneli marmeladilla täyttämiseen, kun sitten lähemmin joulua olen tehnyt luumumarmeladilla.
Oi kun eräällä kaupalla oli mainos että olisi Budapest karkkilaatikot 10€:lla 3 laatikkoa. Mietin että siinä olisi toisaalta tarjolle isänpäiväksikin kahvipöytään namia jos hakisi moisen erän...
Isänpäivä... se on jo pian.
Ajatuksena oli tehdä jokin ruoka kotosalla nähtyämme ne isänpäivä lounaiden hinnat. (parhain oli 27€/hlö AIKUISELTA + lapsi reilut 10€ joten jos meitäkin on 4 aikuista vähintään + lapset päälle niin siitä kertyy jo niin sievoinen summa, että ennemmin sillä rahalla väsä itse evästä kotona ja saa nauttia ihan rauhassa.
Siispä kenties meillä tarjoillaan uunilohta jonkin lisäkeriisin kera sekä kasviksia unohtamatta.
Jälkiruoalle joko (en ole vielä päättänyt) tekisinkö (lue: leipoisinko) hedelmätorttua (->saisin harjoitella Lantun 1v juhlia varten sitäkin tekemään ;) ) vaiko esim. suklaisen mangokääretörtun kahvin kaveriksi.
Hmm... ai miten paniikki iskeekään jo. Enkä edes tiedä mikä paniikki.. Jotakin olen unohtanut kai tai jokin painaa takaraivossa tekemättlmien listalla, mutta en vaan muista mitä se jokin voisi olla...
Mukavaa loppu viikkoa sitten vain!
Jatkuvalle sade -vaikkakin se kesti ehkä n.1½vrk:ta niin sai sen tuntumaan alituiselta sateelta. Aivan kuin ei aurinkoa olisi ollut vuoteen, tai että sateettomasta päivästä olisi ikuisuus.
Se, kun ulos mennessä kastus, olitpa sitten varustautunut niin tai näin, tai miten hyvin, niin aina mättää. Jostakin on joku paikka märkänä. Jos ei itsellä niin lapsi siinä onnistuu sitten.
Se vaatteiden puljaaminen päälle ja sehän siitä turhaa tekeekin kun ensin puljaat lapsille ja pääset itse viimein ulos niin se ensin ulos mennyt tulee jo itkuisena vaatimaan päästäkseen sisälle, koska on kastellut itsensä suojatoimenpiteistä huolimatta.*huh huh*
No, eilen kävimme kuitenkin kerhossa. Minä uhmasin sadetta. aamusta nimittäin näytti sääennuste, että olisi siinä mielessä epävarmaa se alkaako sataa vai ei, juuri ollessamme kerhossa. Ajattelin jo oman henkisen jaksamiseni kannalta asiaa.-> sinne mennään!
Yöllä oli satanut maan valkeaksi taas kerran. En sanonut asiasta Kertulle mitään, eikä hän hoksannut edes aamusella kuikkia ulos. (en siis tästä syystä avannut verhojakaan jotta yllätys säilyisi siihen saakka kun lähdemme ulos mennäksemme kerhoon.)
Onnistui!
Tyttö oli ihan ymmyrkäisenä ja taisi sitten hoksata mitä tarkoitin kun olin hupattaanut hänelle sisällä että "et sitten meuhkaa näillä hanskoilla missään märässä..." ja "..jos on lätäköitä niin niissä ei riehuta niin että olet läpi märkä heti ensi hypystä alkaen!..."
Koska eilen satoi jätimme naapuri pitäjän markkinat väliin. Tänään näyttää sade lakkaavan ja puoliltapäivin lupailisi kysymysmerkillä pientä aurinkoakin-jos kuka sattuu sille kohdin taivasta missä taivas repeää (pilviverhot) että aurinko pääsee sieltä kuikuilemaan. :)
Käymme siis tänään siellä markkinoilla.
Kun asiasta sanoin Kertulle hän oli heti että syö siellä 2 makkaraa.
(isäntä höpsi jo puhua että siellä sitten ostetaan tytöllekin makkara...)
Eilen kun oli sadepäivä miltei heti kun pääsimme kerhosta kotiin alkoi sataa.
Siispä sisäpäivä ja otin pakastimesta piparitaikinalevyt sulamaan ja tekaisimme sitten joukon eläinpipareita. Oli taas kerran krokotiilit, jääkarhut ja muut kamelit sulassa sovussa enkelien,tähtien ja sydämien seassa.
Voi kun on jo niin joulua odottava fiilis...<3
Normaalisti olen tehnyt torttuja eri marmeladein, ennen joulua olen painottanut ne omenakaneli marmeladilla täyttämiseen, kun sitten lähemmin joulua olen tehnyt luumumarmeladilla.
Oi kun eräällä kaupalla oli mainos että olisi Budapest karkkilaatikot 10€:lla 3 laatikkoa. Mietin että siinä olisi toisaalta tarjolle isänpäiväksikin kahvipöytään namia jos hakisi moisen erän...
Isänpäivä... se on jo pian.
Ajatuksena oli tehdä jokin ruoka kotosalla nähtyämme ne isänpäivä lounaiden hinnat. (parhain oli 27€/hlö AIKUISELTA + lapsi reilut 10€ joten jos meitäkin on 4 aikuista vähintään + lapset päälle niin siitä kertyy jo niin sievoinen summa, että ennemmin sillä rahalla väsä itse evästä kotona ja saa nauttia ihan rauhassa.
Siispä kenties meillä tarjoillaan uunilohta jonkin lisäkeriisin kera sekä kasviksia unohtamatta.
Jälkiruoalle joko (en ole vielä päättänyt) tekisinkö (lue: leipoisinko) hedelmätorttua (->saisin harjoitella Lantun 1v juhlia varten sitäkin tekemään ;) ) vaiko esim. suklaisen mangokääretörtun kahvin kaveriksi.
Hmm... ai miten paniikki iskeekään jo. Enkä edes tiedä mikä paniikki.. Jotakin olen unohtanut kai tai jokin painaa takaraivossa tekemättlmien listalla, mutta en vaan muista mitä se jokin voisi olla...
Mukavaa loppu viikkoa sitten vain!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)